Juttu-makasiini

Löytöeläimet

L Ö Y T Ö E L Ä I M E T

Lain mukaan on jokaisella kunnalla  oltava paikka, jonne sen alueen löytöeläimet voidaan toimittaa (Eläinsuojelulain 15 §)Laissa ei todeta, että löydetty lemmikkieläin  (koira, kissa ja pienlemmikit) on pakko ainakaan vielä vuonna 2018 voimassa olevan eläinsuojelulain mukaan toimittaa löytöeläintarhaan, mutta löydetystä eläimestä täytyy kuitenkin ilmoittaa sinne. Löytöeläimen omistusoikeus ei siirry 15 päivän jälkeen automaattisesti löytäjälle, joka on päättänyt hoitaa  eläintä kotonaan. *)

Pääsääntöisesti lähes kaikki kunnat ovat siirtäneet löytöeläinten omistus- ja lopetusoikeuden löytöeläintarhalle. Jos löytäjä ei vie eläintä löytöeläintarhaan, ja haluaa sen omakseen, hänen täytyy neuvotella omistajansiirrosta löytöeläintarhan kanssa.   
Ellei löydetyn lemmikin omistusoikeutta ole siirretty laillisesti, joutuu löytäjä luovuttamaan eläimen sen oikealle omistajalle, mikäli joku pystyy todistamaan olevansa omistaja.  Mikrosiru on pettämätön tosite, mikäli omistajuus on kirjattu johonkin Suomen sirutietokannoista tai omistajaksi ilmottautuvalla on lemmikkipassi tai rokotustodistus tai muu siruttajalta saatu tosite.  

Löydetyn lemmikin omistajaa kannattaa etsiä netti-ilmoituksella. 


Vihdissä kaivataan kolmea mäyräkoiraa

Helmikuun 24. päivä 2016 katosi vihtiläiseltä kotipihalta musta, kaksivuotias sileäkarvainen ruskeamerkkinen mäyräkoira.  Omistajat eivöt ole saaneet koirastaan ensimmäistäkään näköhavaintoilmoitusta. Myöskään Vihdin Otalammilla huhtikuun 6. päivänä kotipihaltaan





kadonneesta riistanvärisestä,pienestö, karkeakarvaisesta mäyräkoiranartusta ei ole saatu havaintosoittoja.   Katoamisesta on netin lisäksi ilmoiteltu myös paikallislehdessä.  Koiralla oli kotipihalta lähtiessä pätkä talutushihnaa perässään. 

Maaliskuun 29. kadonneesta punaisesta, pitkäkarvaisesta uroksesta oli tullut muutama havainto. Hhavaintopaikalle viedyssä riistakamerassa oli näkynyt ilves, joita Vihti - Karkkila -alueella on puolisensataa. Alueen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan  Jussi Sohlmanin mukaan mäyräkoira väistää ilvestä. 




Lapset rääkkäävät luonnoneläimiä

Mikä nykyvanhempia vaivaa, kun lapset purkavat pahaa oloaan eläimiin. Helsdingin Sanomissa aiheesta.


Missä on Rosso?

Vihtiläisperheen kissaa on joku ilkeä kuljettanut pois kotikonnuilta. Ensin se oli toimitettu löytöeläintarhaan. Kun kissa haettiin kotiin se löytyi Kirkkonummen Veikkolasta, 20 km päässä kotoa.

Sen jälkeen lapset päästivät sen vahingossa ulos.  Rosso on ollut kateissa jo elokuun 24. päivästä 2012.

Kun klikkaat linkkiä löydät jutun Rosson katoamisesta Vihdin Uutisten 4. marraskuuta 2012 ilmestyneen nettilehden  sivulla 6. 


Etsi kadonnutta kaverikoiralla

Kadonnutta koiraa, koiraan tottunutta kissaa ja perheen kilpikonnaa voidaan jopa tuloksellisesti etsiä yhdellä omista koirista tai  tutulla naapurin koiralla.  Etsikää vain yhdellä koiralla, sillä kaikkein viisaimmalla ja tutuimmalla.

Tärkeää on, ettei etsimään lähtevällä koiralla ole ollut katoamishekellä etsittävän kanssa riitaa! Kun kadonnut löytyy, voidaan etsivä kaverikoira päästää esim. pitkässä liinassa lähelle karkuria. Vieraalla koiralla etsiessä on jäätävä etäälle.Etsintäohjeissamme kerrotaan kuinka etsiä koiralla kadonnutta tuttua koiraa. Koiran ei tarvitse olla koulutettu, jotta se löytää tutun koiran. Eikä se, että etsit kaverikoiralla, sekoita kadonneen jättämää hajujälkeä vaikka paikalle tulisi myöhemmin ns. etsijäkoira.

 

 


Neuvokkaat lapset

Koira oli päässyt lapsilta karkuun. Omistajapojan kaveri soitti ylläpitoomme, lapsiille annettiin ohjeita ja kaveri lähetti koiran kuvan ilmoitukseen. Kun perheen äiti kutsuttiin hätiin, koira saatiin talteen. Karkureissu kesti puolisen tuntia. 

 


Lehti-ilmoitus puri

Kissa karkasi heinäkuun 28. päivä hoitopaikasta, 20 kilometrin päässä kotoa.  Kuvallinen lehti-ilmoitus paikallislehdessä poiki ratkaisesvan soiton jo ilmestymispäivänä,  23. elokuuta. 

Vanha pariskunta oli nähnyt pihallaan kissan, joka muistutti kuvassa ollutta kissaani. Lähdin heti seuraavana päivänä katsomaan paikan päälle - busseja ei illalla enää mennyt sinne maaseudulle. En ollut uskoa todeksi, että kun olin muutaman kerran huudellut metsikköön päin, missä kissani oli kerrottu olevan, niin sieltä kuului "mau" ja kissa tuli luokseni. Kiireisesti ja nälkäisenä.

Kuljetuslaatikonkin olin varannut mukaan vain etäisen mahdollisuuden varalta. Olin varautunut käymään monta kertaa huutelemassa ja ajatellut, etten todennäköisesti en vielä pitkään aikaan löytäisi kissaani, mutta että jos jätän useaan paikkaan ruokaa, ja jos edes kengistäni jäisi jälkiä sinne missä se liikkuu, niin se tunnistaisi tutun hajun, eikä lähtisi enää kauemmas.

Onko edes oma?

Ajattelin myös, ettei kyseessä ehkä edes olisi oma kissani - lehtikuva oli niin huono.