Koiran pitää leimautua uuteen omistajaan

Jos näyttää siltä, ettei uudesta kodista karannutta koiraa saada kiinni, lähtee vastuuntuntoinen kasvattaja tai koiran entinen omistaja hätiin. Rescuekoiran karattua omistajaa auttaa koiran maahan tuomut yhdistys.

Turusta Mäntsälään myytyä koiraa kävi ex-omistaja etsimässä kolmasti. Matka on ees taas noin 400 km, mutta kun moneen kertaan ajaa, kilometrejä kertyy.

Kun koira oli aina vaan karkuteillä, soitin uudelle omistajlle kuullakseni, että koira oli paennut aina, kun entinen omistaja oli kutsunut sitä, vaikka mukana oli ollut tuttu kaverikoira. Uusi ja entinen omistaja olivat luulleet, että tuttu ihminen saa huudella karkurikoiraa. Kun se väärinkäsitys oikaistiin, koira antautui ex-omistajan seuraavalla käynnillä. Sen koommin se ei ole päässyt karkuun.

Koirasusi Vicky vaihtoi paikkakuntaa

Kun koirasusi Vicky karkasi Kotkassa uudesta kodista, kasvattaja kävi monasti sitä kaverikoiran kanssa etsimässä.  Kasvattaja ajeli autolla ympäriinsä ja hyppäs aina autosta kaverikoiran kanssa, kun Vicky oli näköpiirissä. Kerran Vicky oli uinut saareen ja Kotkassa silloista löytöeläintarhaa pitänyt rouva oli lähettänyt miehensä viemään sille ruokaa. Koira oli ottanut hatkat heti, kun vene oli kolahtanut saaren rantaan ja uinut pois.

Vicky siirtyi Haminaan, jossa kasvattaja kävi kolmena peräkkäisenä päivänä. Toisen käyntikerran iltana soitin hänelle ja kysyin kuinka etsintä sujuu. Hän kertoi, että pentu pakenaa aina, kun he menevät sen isän kanssa ulos ja hän sanoo isälle, että Vicky on tuossa.

Olin kertonut kasvattajalle miten suojeluvaisto herätetään silloin, kun karkurissa on paimenkoiraa kuten Vickyssä. Hän tiesi siis, että kun karkuri näyttäytyy, tutun ihmisen pitää mennä kyykkyyn ja alkaa valittaa surkeasti. Ei saa sanoa karkurin nimeä vaan ihmisen pitää keskittyä itseensä, pidellä vaikka jalkaansa ja olla kyykyssä. Karkuriin ei edes katsota ja kun se tulee luo, napataan karvoista kiinni, ellei sillä ole pantaa.

Kolmantena Haminan päivänä joku mies oli ajanut aamulla Vickyä takaa. Pentu näyttäytyi vasta iltapäivällä kun kasvattaja oli etsinyt sitä muutamia tunteja ja oli lähdössö kotiin. Kun hän näki Vickin, hän pysäytti auton, laittoi käsijarrun päälle, jätti auton käymään ja meni ulos. Tällä kertaa kaverikoira jäi autoon. Kasvattaja kyykistyi ja alkoi valittaa surkealla äänellä, Vicky riensi välittömästi ”auttamaan” ja kasvattaja tarttui sen pannasta kiinni. Hän ei antanut pentua takaisin miehelle, jolla se oli ollut koeajalla. Vicky karkasi seuraavastakin paikasta ja se meinattiin ampua sutena, mutta se on jo toinen juttu.

Pisin tiedossani oleva koiranetsintämatka on ollut Kempeleeltä Hankoon, jossa amerikkalaisrotuinen koira karkasi heti, kun uusi omistaja pääsi koiran kassa Hankoon. Koiran myynyt naishenkilö soitti neuvontaamme ja kysyi ohjeita etsimiseen. Kuultuaan, että parhaiten koira antautuu tutulle ihmiselle, hän lähti ystävänsä kanssa asuntoautolla Etelä-Suomeen. Koira, joka oli pysytellyt karkaamispaikan lähituntumassa, oli tunnistanut tutun asuntoauton äänen ja antanut heti kiinni. Tässä tapauksessa koira ei jäänyt uudelle omistajlle vaan pääsi takaisin vanhaan kotiinsa.

MA

Viipurin koirat ry. auttoi oman tuontikoiransa loukuttamisessa


Kissat