Nuori lapinkoira varkaan matkassa?

Tänä päivänä ei edes tiiviissä kyläyhteisössä voi jättää koiraa hetkesikään silmistään.  Aina on olemassa mahdollisuus, että joku ohiajava rikollinen käyttää tilaisuutta hyväkseen ja nappaa yksinäisen koiran mukaansa.

Yksivuotias, kiltti lapinkoirauros katosi pihalta Alahärmän Voltissa perjantaina 21.4. iltapäivällä.  Vaikuttaa siltä, ettei uros lähtenyt kotipihalta omatoimisesti ainakaan kylätietä pitemmälle.   Suden suuhunkaan se ei ole joutunut, koska Ala-Härmässä ei enää huhtikussa tehty susihavaintoja. Viimeisin susihavainto oli jo 18. maaliskuuta yksin liikkuneesta sudesta, joka siirtyi Vaasan lähelle.

Ilveksiä Alahärmässä on jonkin verran. Normaalisti ilves käy koiran kimppuun vain, jos koira yrittää hyökätä.

Kun koiran katoaminen huomattiin, lumisessa pihassa olleet tassunjäljet tutkittiin. Ilveksen jälkiä ei nähty.
- Lähellä oleva jokikin oli vielä jäässä, muistelee koiran isäntä Heikki Lehtinen ja lisää, että koiran katoaminen on ollut etenkin perheen tyttärelle kova paikka.

Ainakin parikymmentä henkeä oli koiraa  etsimässä sen jälkeen, kun se katosi.  Oma pihapiiri, rakennukset, tienvarret, kaikki kolattiin ilman että koirasta näkyi jälkeäkään. Se ei myöskaan ollut oman ja ympäristökuntien löytöeläintarhoissa.

Kotiavustajan menttaliteetti

Kateissa oleva uros on terve, ihmisläheinen, seurallinen ja leikkisä ja se osaa tulla kutsusta luo.  Yksivuotiaalle koiralle tyypillinen uhmaikä ilmeni jonkinlaisena jästipäisyytenä, joka isännän mukaan oli kuitenkin hallittavissa.
- Koiramme on ollut aikamoinen menetys koko kyläkunnalle. Se on sellainen persoona,  että kaikki kaipaavat sitä.  Se oppi noin puolivuotiaana käymään aamuisin tervehtimässä parin kolmen sadan metrin päässä asuvia naapureita.  Ensin se kävi tervehdyskäynnillä perheen 13-vuotiaan tyttären kanssa. Viime kuukausina se kävi naapureissa omatoimisesti.
- Se haukkui pihalla niin kauan, että sisältä tultiin tervehtimään.  Se omasi ikään kuin kotiavustajan menttaliteetin, ollen joillekin naapureille usein ainoa jokapäiväinen tervehtijä.  

Perheellä on rakasta koiraansa kova ikävä.
- Toivomme ihmettä, että saisimme sen kotiin!

Teksti: M Ankkuri
Kuva: Lehtisen kotialbmi