Omistaja, miksi hylkäsit minut?

Kuvissa olevat kissat ovat olleet löytöeläintarhalla Lahdessa. Omistajilla olisi ollut 15 päivää aikaa kysellä kissojaan löytöeläintarhalta. Niitä ei kyselty. Määräajan mentyä, omistajat menettivät oikeutensa kissoihin ja niistä tuli kunnan omaisuutta.

Normaalin, eläimistä välittävän ihmisen on vaikea ymmärtää ihmistä, joka hylkää karkuteille lähteneen kissansa.


Hyljätty.

Manner-Suomessa oli marraskuun 2017 alussa 295 kuntaa, joista jokaisella on jonkun tahon kanssa sopimus kunnan alueelta löytyneistä, talteenotetuista lemmikkieläimistä. Koska talteentottopaikan ei ole pakko olla sopimuskunnan rajojen sisäpuolella, jotkut eläimensä kadottaneet luulevat vielä nykyisinkin, ettei heidän kunnassaan ole löytöeläimille tarhaa.

On laskettu, että Suomessa hyljätään noin 20 000 kissaa joka vuosi löytöeläintarhoihin, koska omistajat eivät kysele omiensa perään. Tämä tietää noin 67 kissaa per kunta. Yksityisellä talteenottopaikalla ei ole varaa elättää omistajien hylkäämiä kymmeniä kissoja, joten kissat saavat kuolemantuomion. Vaikka osalle löytyisi uusi ottaja, osan elämä päättyy niiden 15 päivän jälkeen.

Toki kissoja etsitäänkin

Ne, jotka etsivät kadonneita kissojaan, ovat eri ihmisiä kuin hylkääjät. Karkurit.fi


Hyljätty.

-sivustolla on jatkuvasti noin 750 kadonneen kissan ilmoitusta. Moni löytyy, mutta uusia katoaa, ja osaa ei löydetä koskaan. Melkoinen salaisuus sekin, mitä on tapahtunut niille kissoille, joita oikeasti etsitään, eikä silti löydetä koskaan.

Se joka haluaa löytää kissansa, ei yksinomaan ilmoittele katoamiseta netissä. Tunnollinen kissanomistaja lukee etsintäohjeet ja toimii niiden mukaan. Mitä nopeammin etsiminen aloitetaan, sen varmemmin kissa löytyy.

Kissan kadottua ensimmäiseksi tärkein toimenpide on laittaa kissan käytetty hiekkalaatikko pihalle. Mitä nopeammin vessa ilmestyy pihalle, sitä varmemmin kissakin saapuu sinne. Käytetyn hiekkalaatikon pitäminen on ehkä kerrostalopihalla mahdotonta muulloin kyin sydänyöllä ellei halua vihamielisiä naapureita silmilleen.
 

Aikanaan kun kissat olivat villejä, ne peittivät jätöksensä salatakseen olinpaikkansa ympäristössä liikkuneilta pedoilta. Mikään kissa ei koskaan kesyynny niin paljon, että se unohtaisi asian, jonka se on äidinmaidossa perinyt.

Teksti: Maija Ankkuri
Kuvat: Phesy ry.

 

Lisää etsintäohjeita löydät täältä.