Unohdettujen kissojen elämä vaakalaudalla

Mooses pelastui piikiltä viime tingassa
Porin löytökissatalolla yritetään viimeiseen asti, ettei kissoja tarvisisi lopettaa, mutta silti ei kaikille talteen otetuille karkureille löydy uutta kotia. Tilaa tarvitaan uusille löytökissoille.  Omistajiensa hylkäämiä, uuta kotia odottavia kissoja ovat monet muutkin löytöeläintarhat pullollaan.
Viime kesänä Porin löytökissatalolle tuotiin 7,5-kiloinen leikkaamaton uroskissa, joka ristittiin Moosekseksi. Vaikka kissa oli kesy,  ei kukaan soittanut ja ilmoittanut kadottaneensa sitä.

Vaikka lain mukaan omistajan velvollisuus on etsiä kadonnutta lemmikkiään, ilmoittelee Porin löytökissatalo sinne toimitetuista kissoista sekä karkurit.fi -sivuilla että löytymisalueen kauppojen ilmoitustauluilla.  

Tiimalasi alkoi valua tyhjiin

Kun Mooses oli ollut kissatalolla 15 päivää, alettiin sille etsiä uutta kotia. Koska sitä ei löytynyt, uhkasi Mooseksen elämän tiimalasi valua tyhjiin.
- Meillä kävi kyllä kissankatsojia, mutta Moosesta ei kukaan valinnut.  Normaalisti Mooses olisi joutunut piikille, koska olisimme välttämättä tarvinneet tilaa uusille talteenotetuille.  Sen pelastus oli, että kissatarhalla käy auttamassa isoihin kissoihin mieltynyt nuori neitonen, joka pyyteli, ettei Moosesta vielä lopetettaisi. Hän kuljetti kauppoihin Mooseksesta kodinetsimisilmoituksia, jotta kissalle löytyisi uusi koti, kertoo Porin löytökissatalon emäntä Kirsi Santanen.
- Ei olisi suuri vaiva kissankadottajien soittaa tänne ja ilmoittaa kissa kadonneeksi, Santanen harmittelee.
- Ja sekin olisi hyvä, jos omistajat laitattaisivat kissoilleen mikrosirun. Niin harvoin löytökissalla on siru, että joka kerta hätkähdän, kun sirunlukija päästää merkkiäänen sirun löytyessä.

Sitten kankaanpääläinen Marika Santala kävi syksyllä Porin löytökissatalolla etsimässä työpaikalleen kissaa lemmikiksi.  Hän valitsi Moosesta pienemmän, harmaavalkoisen kissan. Mooses jäi kuitenkin kalvamaan Marikan mieltä niin paljon, että hän soitti Kirsi Santaselle ja lupasi yrittää etsiä Moosekselle kodin, ettei se joutuisi lopetukseen.
Uutta kotia ei alkanut löytyä. Olen etsinyt niin monille kissoille koteja, että kaikilla tutuilla on jo riittävästi kissoja, kertoo Marika Santala.

Kului kuukausi ja Mooseksen tuomioaika lähestyi.
- Päätimme kokeilla, tulisiko se toimeen perheemme kolmen narttukissan kanssa.

Kirsi Santasen kanssa sovittiin koeaika, ja koska Mooses ja nartut sopeutuivat hyvin toisiinsa, päätti Santalan perhe antaa kissapojalle kodin.

Kaikki Porin kissatalon uusiin koteihin lähtevät kissat steriloidaan. Niinpä myös Mooses joutui leikkauspöydälle. Se myös rokotettiin.
- Mooses viihtyy meillä mainiosti ja se on koko kulmakunnan kingi, Marika nauraa.

Mooseksesta tuli  julkkkis

Sen jäkeen, kun Mooses sai  uuden alun elämälleen, on se ollut kovasti esillä.
-  Ensin kymmenvuotias tyttäreni piti kaverinsa kanssa Mooseksesta koulussa esitelmän. Sitten Mooseksesta tehtiin Satakunnan Kansaan juttu, jossa kerrottiin, kuinka löytökissa oli päässyt lapsiperheen lemmikiksi, Marika sanoo ja jatkaa:
- Kun entinen omistaja näki Mooseksen kuvan lehtijutussa, hän soitti ja sanoi, että Mooses on hänen kissansa ja, että hänen 10-vuotias tyttönsä ikävöi sitä, mutta hän ei vaadi sitä takaisin koska sillä on hyvä koti.

Hyvä, ettei vaatinut, koska omistusoikeus oli jo useita kuukausia aikaisemmin menetetty. Löytöeläintä säilytetään talteenottopaikassa 15 päivää. Ellei sitä kysellä, se voidaan joko lopettaa tai sille voidaan etsiä uusi koti. Mooseksen pelastus oli kiltti luonne ja iso koko.

Seuraava sivu