VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 19/757

Asianro
Lintulahdenkuja 4 18.6.2019 R 19/449
00530 HELSINKI
Puhelin 029 5620 800 Fax 029 5620 888
Asiaan osallinen
JUNNA JARMO
16.10.64
Ilmoittaja
SULAIMAN TAINA MARIA
Asia
VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN
27.5.2019 IMATRA
5740/S/0006129/19
Rikoslaki 40 luku 9 § 1
Tapahtumatiedot
Taina Sulaimanin kolme sekarotuista lemmikkikoiraa karkasi tarhasta 27.5.2019. Sulaiman ilmoitti asiasta löytöeläintarhaan samana päivänä klo 09.30. Poliisi luuli koiria virheellisesti kulkukoiriksi, jonka vuoksi komisario Junna määräsi koirat lopetettavaksi. Sulaiman katsoo, että poliisi syyllistyi rikokseen. Koirat eivät olleet aggressiivisia, eivätkä muutoinkaan käyttäytyneet kuin villikoirat.
Hankittu selvitys
Käytössäni minulla on ollut seuraava aineisto:
- Tutkintailmoitus 5740/S/6129/19
- Tutkintailmoitus 5620/S/1324/19
- Eläimen lopettamispäätös 27.5.2019
- Sulaimanin tutkintapyyntö 28.5.2019
- Komisario Junnan selvitys
- Elisa Kissa-Öbergin sähköpostiviestit 4.6.2019 ja 5.6.2019 kuvakaappauksella
- Iltalehden artikkeli 29.5.2019 "poliisi luuli karanneita koiria villeiksi ja ampui ne - omistaja vaatii selvitystä: nyt on tapettu kaksivuotiaan parhaat ystävät"
 
 

 

Tutkinnanjohtajan päätös
Perustelut
Esitutkintaa ei toimiteta.
Esitetty selvitys:
Komisario Junnan selvityksen mukaan Imatralla on ollut pitkään villikoiraongelma. Venäjältä tulleet villikoirat ovat muun muassa
 
 
 
raadelleet lampaita ja hyökänneet ihmisten kimppuun. Junna toimi 27.5.2019 yleisjohtajana Kouvolan pääpoliisiaseman tilannekeskuksessa. Hätäkeskus ilmoitti aamulla klo 08.44, että epäilty villikoiralauma eli kolme isokokoista koiraa liikkui vauhdikkaasti Savikannassa pihapiirissä.
Poliisipartio Hakulinen - Nokelainen otti tehtävän itselleen ja partio sai näköhavainnon koiriin. Poliisipartion tilannejohtaja Junnaile välittämän tiedon mukaan koirat olivat isokokoisia, tukevia ja sekarotuisen näköisiä. Koirilla ei ollut kaulapantaa, eikä niiden käyttäytyminen viitannut lemmikkikoiriin. Koirat eivät antaneet ottaa itseään kiinni, vaan ne liikkuivat holtittomasti pihapiirissä ja teiden yli. Alueen asukkaat tiedustelivat huolestuneena poliisipartiolta, voiko alueella liikkua turvallisesti. Poliisipartio ohjasi pyöräileviä lapsia pois vaara-alueelta.
Junna punnitsi erilaisia vaihtoehtoja, joita oli koirien kiinniottaminen ruokaloukulla, karkottaminen tai viimekädessä lopettaminen poliisilain 2 luvun 16 §:n nojalla ihmiselle vaarallisena. Koirien kiinniottamista ruokaloukun avulla on yritetty aiemmin, eikä se ole onnistunut koskaan. Loukuttaminen on toimenpiteenä hidas ja se olisi edellyttänyt tehtävän jättämistä kesken. Ottaen huomioon, että koirat liikkuivat asuinalueella, poliisipartio ei voinut asukkaiden turvallisuutta vaarantamatta poistua alueelta. Loukuttamista ei näin voitu käyttää. Karkottaminen olisi tarkoittanut, että koiralauma olisi todennäköisesti hajaantunut. Näin vaara-alue olisi kasvanut entisestään, jonka vuoksi eläimen karkottaminen ei ollut tarkoituksenmukaista.
Ottaen huomioon havainnot koirien ulkomuodosta, käyttäytymisestä 
 
 
sekä liikkumisesta ihmisasutuksen läheisyydessä ja asuintalojen pihapiirissä, Junna katsoi, että poliisilain 2 luvun 16 §:n edellytykset koirien lopettamiselle olivat olemassa. Junno teki koirien lopettamisesta kirjallisen päätöksen, joka oli voimassa Junnon työvuoron loppuun eli klo 18.00 saakka. Asiasta kirjattiin myös tutkintailmoitus 5620/S/1324/19. Tilannekeskuksen päivystäjä soitti suurriistavirka-apuun (SRVA) pyytäen virka-apua tehtävään. Tehtävä osoittautui pitkäkestoiseksi, eikä eläimiin saatu näköyhteyttä useampaan tuntiin. Ihmiset ilmoittivat edelleen hätäkeskukseen kohtaamisistaan koirien kanssa. Eräsi ilmoittaja kertoi ottaneensa lapset pihalta sisälle kun koira olivat juosseet pihapiiriin.
Poliisipartio ilmoitti Junnaile noin klo 13.50, että metsästäjä oli lopettanut koirat lopettamispäätöksen mukaisesti. Junna ilmoitti asiasta valvontaeläinlääkärille. Seuraavana päivänä eli 28.5.2019 Junna kuuli, että sosiaalisessa mediassa käydään keskustelua kolmesta karanneesta koirasta. Junna selvitti koiranomistajan yhteystiedot ja soitti hänelle koirien lopettamisesta. Sulaiman arvosteli poliisin toimintaa ja Junna antoi hänelle ohjeet korvaushakemuksen, kantelun ja rikosilmoituksen tekemistä varten.
 
Sovellettavat säännökset:
 
 
Esitutkintakynnyksestä
Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n mukaan esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. Hallituksen esityksen mukaan pelkkä väite rikoksen tapahtumisesta ei vielä ylitä esitutkintakynnystä. Esitutkinnan aloittamispäätökselle on voitava esittää asianmukaiset konkreettiset perusteet.
Eläimen lopettaminen
Poliisilain 2 luvun 16 §:n mukaan poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni ja viimesijaisena keinona lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle taikka vakavasti vaarantaa liikennettä. Eläin saadaan lopettaa myös, jos sen hengissä pitäminen olisi ilmeistä julmuutta sitä kohtaan.
Virkavelvollisuuden rikkomisen ja tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistö
Rikoslain 40 luvun 9 §:n ja 10 §:n mukaan syyllistyy virkamies, joka virkaansa toimittaessaan tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa siten, ettei tekoa ole sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, virkavelvollisuuden rikkomiseen tai tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.
 
 
 
Johtopäätökset:
Lähtökohta
Kysymys on sen selvittämisestä, onko komisario Junno ylittänyt harkintavaltansa määrätessään koirat lopetettavaksi poliisilain 2 luvun 16 §:n nojalla. Arvioitaessa Junnon lopettamispäätöksen oikeudellisuutta, on kiinnitettävä huomiota päätöksentekohetkellä tiedossa oleviin seikkoihin. Jälkikäteen esiin tulleilla seikoilla ei ole merkitystä paitsi, jos kyseiset tiedot olisivat olleet saatavilla päätöksentekohetkellä.
Arviointi tässä tapauksessa
Koirien luokittelu kulkukoiriksi
Sulaiman tai kukaan muukaan ei ilmoittanut hätäkeskukseen karanneista lemmikkikoirista. Poliisi ei ole tiennyt, että kyse oli karanneista koirista. Koirien ulkonäkö tai käyttäytyminen ei viitannut lemmikkikoiraan. Koirilla ei ollut pantoja tai muuta tunnistetta, joka olisi erottanut koirat kulkukoirista. Myöskään koirien käyttäytyminen ei poikennut kulkukoirista: koirat liikkuivat holtittomasti, eivätkä ne antaneet ottaa itseään kiinni.
 
 
 
havaintojen perusteella komisario Junnolla oli perusteltu syy olettaa, että karanneet koirat olivat kulkukoiria. Junnolla ei ole ollut velvollisuutta tiedustella löytöeläintarhalta kadonneista koiria, sillä mikään ei viitannut siihen, että kyse olisi lemmikkikoirista.
Vaihtoehtoiset keinot?
Suhteellisuusperiaatteen (poliisilaki 1 luku 3 §) ja vähimmän haitan periaatteen (poliisilaki 1 luku 4 §) mukaan poliisin toimenpiteet eivät saa olla ylimitoitettuja. Tämä tarkoittaa, että poliisin toimet tulee sovittaa tehtävän tärkeyteen, vaarallisuuteen ja kiireellisyyteen, eikä kenellekään saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.
Junnon mukaan vaihtoehtoiset keinot eli kiinniottaminen ruokaloukulla tai karkottaminen eivät soveltuneet tilanteeseen, sillä villikoirat aiheuttavat vaaraa ihmisten hengelle ja terveydelle liikkuessaan pihapiirissä ja asutulla alueella. Villikoirat voivat esimerkiksi purra ihmistä, kuten Imatralla tapahtui vuonna 2017.
Kulkukoirien vaarallisuus huomioiden Junnon päätös eläinten lopettamisesta oli perusteltu. Junno oli poliisin yleisjohtajana vastuussa siitä, etteivät koirat vaaranna ihmisten terveyttä. Koirien liikkuivat asutulla alueella ja ihmisten pihapiirissä, joten niiden aiheuttama vaara ihmisen terveydelle oli ilmeinen.
 
 
 
Yhteenveto
Poliisilain 2 luvun 16 §.n säännös jättää soveltajalleen harkintavaltaa. Vaikka säännöksen soveltamisesta voidaan olla eri mieltä, rikosoikeudellinen vastuu voi tulla kyseeseen vain, jos harkintavaltaa käytetään väärin. Rikosoikeudellinen vastuu harkintavallan ylityksestä voi tulla kysymykseen vain silloin kun harkintavallan ylitys on ilmeistä.
Asiassa ei ole käynyt ilmi sellaisia seikkoja, jonka vuoksi komisario Junnaa tulisi epäillä virkavelvollisuuden rikkomisesta tai muusta rikoksesta. Eläinten lopettamispäätös on tehty harkintavallan rajoissa. Esitutkintaa ei aloiteta.
 
Esitutkintalaki 3 luku 3 §
Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.
Tämä päätös ei vapauta mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta. Asianomistajalla on oikeus itse nostaa syyte (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 14 §).
Ratkaisuun tyytymätön voi harkintansa mukaan kannella päätöksestä.
 
Allekirjoitus
 
Heikki Stenius Kihlakunnansyyttäjä, määrättynä tutkinnanjohtajana
 
Tiedoksi
Jarmo Junna Taina Sulaiman
Kaakkois-Suomen poliisilaitos / Marko Nyyssönen Itä-Suomen poliisilaitos / Sami Asikainen
 
Muuta huomioitavaa
Asiakirjoja El arkistoida Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Asiakirjat ovat tilattavissa Itä-Suomen poliisilaitokselta. Tarkemmat ohjeet tilaukseen liittyen löytyvät osoitteesta www.poliisi.fi.

 


Lehti-ilmoitus puri 18.12.2018

Koirat

Muita ohjeita