Willown omistajan mietteitä

Sipoosta karannut valkoinenpaimenkoira Wili koki kurjan kohtalon. Kun  Wili karkasi, etsintäapua tarjonneet naiset halusivat, että Wili lopetetaan.  Porvoon poliisi tutki tapausta, ja päätti ettei mitään rikosta ollut tapahtunut.  Eli siitä vaan etsimään ihmisten karanneita koiria ja sitten viemään lopetukseen, koska vieraan koiran tapattaminen ei ole rikos?!!

Kun Willown omistajalle paljastui, että ventovieraat ihmiset olivat nukuttaneet hänen koiransa, hän kirjoitti ajatuksiaan Facebookiin. Syntyperäisen sipoolaisen  omistajan äidinkieli on ruotsi.  Tekstit on suomennettu. Seuraavalla sivulla  omistajan haastattelu 

”Fastän dom inte känner mej, så tror dom att jag skulle ha behandlat den illa. Jag hann vara med den bara 18 timmar och så slapp den att rymma, den hann inte bli hemmastadd hos mej. Men den var så snäll o lugn o sovde lungt o tyst hela natten. Men de e klart att när man kommer till ett främmant ställe så e man nog rädd, de e nog säkert nästan alla hundar.”
Vaikkei ne minua tunteneet, niin luulivat minun käyttäytyneen sitä kohtaan huonosti. Ehdin olla sen kanssa vain 18 tuntia ja sitten se pääsi karkaamaan, ei ehtinyt kotiutua minun luonani. Mutta se oli niin kiltti ja rauhallinen ja nukkui rauhallisena ja hiljaa koko yön. Mutta onhan selvä, että kun tulee vieraaseen paikkaan niin vähän pelottaa, niin tekee kyllä melkein kaikki koirat.
 
”Min katt var borta ett år när jag tog den med till mitt sommarställe, och efter ett års sökande fick jag den tillbaka, den såg också ganska lurvig ut för den var långhårig, men den fick ännu många lyckliga år med mej.”
Kissani oli poissa vuoden, kun otin se mukaan kesämökilleni, ja vuoden etsimisen jälkeen sain se takaisin, se oli myös aika pörröisen näköinen koska se oli pitkäkarvainen, mutta se sai vielä monta onnellista vuotta kanssani.
 
”Jag fundrerar om de hade gällt deras egen hund, hur de då skulle hade gått till?”
Mietin että jos kyseessä olisi ollut heidän oma koira, mitä olisi silloin tapahtunut?
 
”Jag tycker att alla har rätt att leva, även om man bara är en liten hund som e bara ett år gammal o god kondition hade den, de e inte alla hundar som skulle springa så långa vägar, men jag tror att den sökte sitt förra hem, som den aldrig hittade.”
Minun mielestäni kaikilla on oikeus elää, myös vaikka onkin vain pieni koira, joka on vain vuoden vanha ja hyvä kunto sillä oli, kaikki koirat eivät juoksisi niin pitkiä matkoja, mutta minä luulen että se etsi edellistä kotiaan, jota se ei koskaan löytänyt.
 
 
”Jag har svårt att glömma den fastän den var så kort stund hos mej. Och hela sommaren har varit som en mardröm. Jag har inte kunnat njuta av den fina sommaren. Jag har sökt min hund överallt så fort som någon har ringt att dom har sett den, så har jag åkt dit, men då har den redan varit någonannanstans.”
Minun on vaikeata unohtaa se, vaikka olikin niin lyhyen aikaa luonani. Ja koko kesä on ollut painajainen. En ole voinut nauttia ihanasta kesästä. Olen etsinyt koirani joka puolelta heti, kun joku on soittanut näköhavaintoja olen ajanut sinne, mutta se oli jo ehtinyt toiseen paikkaan.
 
”Jag glömmer den aldrig o aldrig mer låter jag någon annan söka min hund jag gör det själv. Jag behöver inte rita några hjärtan den finns i mitt eget hjärta.”
En unohda sitä ikinä, enkä koskaan enää anna toisten etsiä koiraAni, teen se itse. Minun ei tarvitse piirtää mitään sydämiä, se löytyy minun omasta sydämestäni.
 
”Någon har skrivit att jag inte har sökt Wili, men isjälva verket så har jag åkat hundratalskilometer o sökt. Men sen blev jag förbjuden att söka när dom andra börja söka. Det harma lite just när den börja komma till samma ställe hela tiden, så då fick inte jag mera söka. Varför?”
Joku on kirjoittanut, etten ole etsinyt Wiliä, mutta oikeasti olen ajanut satoja kilometrejä etsimässä. Mutta sitten mina kiellettiin etsimästä kun ne muut alkoi etsiä. Harmitti vähän juuri kun se alkoi tulla aina samaan paikkaan, niin en saanut enää etsiä. Miksi?

Karkurit-ylläpidon huomautus jälkimmäiseen
kappaleeseen

Omistaja etsi siihen saakka kunnes koira viimeisinä elinpäivinään alkoi käydä Pornaisissa koulupihalla, jonka  "auttajat" halusivat rauhoittaa kävijöiltä.  Eipä sen jälkeen kauaa mennyt ennen kuin terve koira autettiin pois tästä elämästä.
LOPPUTAPAHTUMAT WILIN OMISTAJAN KIRJOITTAMANA
Alussa suomennos, lopussa alkuperäinen teksti

Muuan jääkäri otti yhteyttä ja esitteli olevansa eläinsuojelusta, ja kyseli saisiko hän etsiä koiraani. Olimme ilmoittaneet koiran kadonneeksi Karkurit.fi:lle ja monelle muulle paikalle, kuten poliisille ja 112. Mutta ne eivät etsi koiria. Etsittiin Wiliä itse miesystäväni kanssa, ja meillä oli loukku Sipoon Boxissa, missä koira oli nähty muutama kerta. Mutta, kun jääkärit alkoivat etsiä, niin ne kielsivät meitä etsimästä. En tiedä miksi? Ja kuitenkin oli hänellä iso porukka jääkäreitä mukana etsimässä. Ja heillä oli koiria mukaansa.

Autossa, jonka me näimme Talmassa, oli 7 koiraa, en tiedä montako koiraa heillä oli mukana. Ja hän, jonka kanssa puhuimme, sanoi että ne tuovat jo ehkä tänä iltana koiran kotiin. Sehän kuulosti lupaavalta. Mutta minä en saanut minkäänlaista väliraporttia jääkäreiltä, vaan luin Facebookista jossa yksi niistä koko ajan kertoi ihmisille, ettei koiralle saa antaa ruokaa, eikä yrittää ottaa kiinni. Ihmisten piti vain ilmoittaa missä koira oli nähty. Tämä oli varmaan siksi, ettei kukaan muu saisi koirani kiinni.

Muutama päivä ennen kuin ne saivat sen kiinni, soitti minulle ensimmäinen jääkäri ja kysyi meinaanko ottaa koirani kotiin sitten, kun he ovat saaneet sen kiinni. Vastasin että kyllä, tietysti. Jolloin hän sanoi, että se on varmasti hankala tämän jälkeen. ja tulee yrittämään karkumatkalle uudestaan. Että koirani pitäisi viedä hoitolaan ja saada psyykkistä hoitoa vähintään vuosi. Ja että se tulisi kalliiksi. Mieti nyt vielä, hän sanoi.

Sitten hän soitti 22.8. ja kertoi että hän oli puhunut eläinlääkärin kanssa siitä, että annettaisi ruokaan nukutusanetta. Hän kirjoitti johonkin. että hänellä oli niin hyvä kontakti jo koiraan ja että se tuli syömään kädestä. Joten ei se ollut aivan villiintynyt. Joten ajoimme myöhään perjantai-iltana hakemaan nukutuslääkettä Helsingistä, koska mitkään muut apteekit eivät olleet enää niin myöhään auki. Nainen, joka antoi nukutuslääkkeen, kysyi minulta, tiedänkö paljonko antaa koska reseptissä ei kerrottu mitään määriä. Johon vastasin että eläinsuojelija antaa lääkkeen koiralle, joten hän vissiin tietää paljonko antaa.  Luotin sokeasti niihin jääkäreihin. Mutta en ole saanut takaisin sitä mitä jäi yli, joten hän antoi varmasti kaiken sille koiraparalle.  Ja sitten hän kirjoitti taas, että se vaipui syvään uneen.

Ja, kun ne soittivat eläinlääkäriltä niin eläinlääkäri sanoi, ettei ole voinut tutkia koiraani, koska se nukkui. Ja, nyt hän väittää ettei voinut tutkia koiraani koska se oli aggressiivinen. Ja sitten lääkäri kyseli .että saako jääkärit sitten päättää koiran kohtalosta, jos sillä on niin paljon vaivoja, että se on pakko lopettaa. Mutta samalla hän kysyi miten se poltetaan ja miten maksan laskun. Joten se oli kyllä jo etukäteen päättänyt tappaa koirani. Ja sitten soitti se toinen jääkäri, joka oli ottanut asian hoitaakseen, murhan jälkeen, ja kyseli jos tulen todistamaan kasvattajaa vastaan, että koira oli niin huonossa kunnossa jo kun sen sain. Ja nyt olen kuullut että hän on poliisi joten siksi muut poliisit eivät ota asiasta kantaa. Vaan ne jättävät tahallaan pois kaiken tästä tapauksesta, mikä osoittaa että oli kyse suunnitellusta rikoksesta. Että tavallinen kansalainen ei koskaan saa oikeutta.
 

Näiden jääkäreiden pitäisi saada vuoden vankilatuomio, näin luin paperista, minkä sain jutun päätutkijalta. *) Mutta hän ei nähnyt minkäänlaista rikosta asiassa. Ja eläinsuojelu ei ota minkäänlaista vastuuta siitä mitä Wilille tapahtui, vaan sanovat että hän toimi yksityishenkilönä. Hänen pitäisi ainakin saada potkut sieltä, kun hän tekee tällaisia rikoksia heidän nimissä.

Joku, joka sanoi olevansa Vantaan poliisista, soitti minulle yhtenä lauantaina ja kertoi, että se ensimmäinen jääkäri oli ilmoittanut että olin uhannut häntä Facebookissa.  Hän oli kyllä ymmärtänyt jotain väärin. Koska minä olen jo 65 v,  enkä ole aikaisemmin tappanut ketään. Ja sitten mies kertoi, että jääkäri oli kyllä syytön ja eläinlääkäri oli muka se syyllinen. Mutta minä en usko, että mies joka soitti oli oikeasti poliisi, tuskin poliisi lauantaisin soittaa. Ja minusta ne ovat kyllä kaikki syyllisiä. Minähän olin kahden kaverina Facebookissa, mutta sittenhän ne sulkivat minut pois, kun asia oli saatettu päätökseen. Joten sellaisia kavereita ne oli. Ja se poliisijääkäri varoitti minua, että jos vielä kirjoitan niin joudun oikeuden eteen. Poliisijääkäri on kirjoittanut netissä, että kaadoin kaikki vastuun heille, mutta nehän sanoivat saavansa päättää, ja sitten ne ottivat koko koirani. Vakuutusyhtiö ei korvaa mitään, koska Wili ei ollut niin huonossa kunnossa, että se olisi pitänyt tappaa. Että sain kyllä maksaa koirastani yli 1000,-. Mutta eniten harmittaa se, että tulin niin julmasti huijatuksi.

Miten ne voivat inhota jotakuta niin paljon, että ne tappavat jonkun viattoman eläimen? Koiralla ei ollut mitään vikaa ja se leikki minun vanhan koirani kanssa, ja se nukkui rauhallisesti yöllä. Jos sillä olisi ollut kirppuja taikka matoja, niin ne olisi myös tarttuneet minun toiseen koiraani. Että toi poliisijääkärinainen on nopea kuvittelmaan asioita ja nopea kääntämään kaikki itselleen sovivaksi. Ajatella, että meillä on sellaisia poliiseja. Niihin ei voi enää uskoa taikka luottaa, eikä eläinsuojelijoihinkaan. Mietin myös, että mitä kaikkea Wilille tekivät eläinlääkärillä, elleivät ne siellä olleet, jotta saivat tahtonsa läpi. Eikä ne pyytäneet minua tulemaan koiraani hakemaan. Ja miksi se ei saanut edes kunnolla herätä. Muut löytöeläimet ne antaa uusiin koteihin 15 päivän jälkeen löydöstä. Mutta Wili piti heti tappaa. Ne kirjoitti Facebookissa, että se oli vaikea päätös, mutta vaikeat päätökset vaativat kyllä enempi miettimisaikaa, kuten heti saman yönä. Ja sitten hän väittää, ettei se ollut puhdasrotuinen, mutta eläinystävälle sillä ei ole merkitystä. Minä en käy näyttelyissä koirieni kanssa, ne ovat parhaat ystäväni. Ja niin hyvässä kunnossa Wili oli, ettei ne puhdasrotuisilla koirillaan saaneet sitä kiinni, vaan niitten oli pakko turvautua nukutusaineeseen. Pidin myös yhteyttä Sipoon eläinlääkäriin, mutta hän ei ehdottanut nukutusainetta. Vaan minun piti soittaa etsijäkoiraliittoon. Piti yöllä grillata pihalla ja jättää ruoka grillille. Ja vetää tonnikalalla täytettyä sukkaa perässä pihalla. Niin tein, ilman tulosta. Sitten, ellei enää tiedä missä se liikkuu ne tulevat koiriensa kanssa jäljestämään. Ettei kukaan tule vapaaehtoisesti etsimään toisen koiraa, niillä on kyllä silloin oma lehmä ojassa. Ne ovat kuin petoeläimiä, ensin pyydystävät ja sitten tappavat.

Toivon että tämä kertomus olisi opiksi muille. Se on ollut painajainen minulle.

En jägare tog kontakt och presenterade sig vara från Helsingfors djurskyddsförening, och frågade om hon kunde få söka hunden. Vi hade anmält hunden försvunnen till Karkurit.fi och många andra ställen. som polisen och 112. Men dom söker inte hundar. Vi sökte själv och hade en fälla i Box där dom hade sett den några gånger.  Men när jägarna började söka så blev vi förbjudna att söka. Jag vet inte varför? Och ändå så hade hon ett stort gäng med jägare med sig och söka. Och dom hade hundar med sig. I en bil som vi såg i Tallmo var sju hundar, jag vet inte hur många de andra hade med sig. Och hon som vi pratade med sa att dom kanske redan i kväll hämtar hunden hem. Det lät ju lovande. Men jag fick inga mellanrapporter var hunden befann sej av jägarna, utan jag läste i Faceboken där en av dom hela tiden informerade folket, att dom inte skulle ge mat åt den och inte jaga den. Bara meddela var dom hade sett den.

Det var säkert därför att inte någon annan skulle få fast den. Några dagar före dom fick fast den, ringde första jägaren och frågade om jag hade tänkt ta hem hunden sen när dom fått fast den. Och jag sade jo, jag vill ha den. Men hon sade att den är nog omöjlig att ha hemma att den rymmer säkert igen. Att den borde hållas på en anstalt och få psykiatrisk vård ett år. Och det blir dyrt. Att fundera nu ännu sa hon. Sen ringde hon igen den 22.8.2014 och sa att hon talat med djurläkaren om att ge sömnmedel i maten åt den. Hon skrev någonstans att hon hade så bra kontakt redan med hunden att den kom och äta från hennes hand. Så inte var den riktigt förvildad. Så vi for sent på fredagskvällen och söka sömnmedel från Helsingfors, för inga andra apotek var den tiden på dygnet öppna. Damen som gav ut sömnmedlet frågade om jag vet hur mycke jag ska ge, för där fanns ingen dosering på receptet. Och jag sade att det är en djurskyddare som ger det åt hunden, att nog vet hon väl. Jag litade blint på dessa jägare. Men jag har inte fått tillbaka det som borde ha blivit över, så hon gav säkert allt åt den stackaren. Och så skrev hon igen att den föll i djup sömn. Och när dom ringde från djurläkaren, sade läkaren att hon har inte kunnat undersöka hunden för att den sover. Och nu påstår hon efteråt att hon inte kunde undersöka den, för att den var aggressiv. Och så frågade hon om jägarna får bestämma sen om den har så mycke skador att den måste avlivas. Men tillika så fråga hon om hur den skulle brännas och hur räkningen skulle betalas. Så dom hade nog bestämt på förhand att den skulle avlivas. Och sen ringde andra jägaren som hade tagit över fallet efter mordet, och frågade om jag skulle komma och vittna emot uppfödaren, att hunden var i så dåligt skick redan när jag fick den. Och nu har jag hört att hon är polis, så därför tar inte de andra poliserna någon ställning till det här fallet. Utan dom lämnar med flit bort allt från de här fallet som tyder på att det var nog ett planerat brott. Att en vanlig medborgare får nog aldrig rätt. Dom jägarna borde få ett års fängelse för sånt här fall läste jag i pappret som jag fick av L... M....... Men han såg inte något brott i detta fall. Och djurskyddsföreningen tar inte något ansvar för vad som hände Wili, utan dom säger att hon har handlat privat.

Hon borde åtminstone sparkas ut därifrån, när hon gör sånahär brott i deras namn. En som sade sig vara polis från Vanda, ringde en lördag till mej, och berättade att den första jägaren hade anmält att jag hade hotat henne i Faceboken. Hon måste nog ha tolkat någonting fel. För jag är snart 65år och har inte tagit livet av någon förut. Och så sa han att jägaren är nog oskyldig, att det var liksom läkaren som var den skyldiga. Men jag tror att det inte alls var någon riktig polis som ringde, knappast ringer dom på lördag. Och jag är nog utav den åsikten att dom är alla lika skyldiga. Jag blev ju vän med två av dem i Faceboken, men sen stängde dom ut mej när ärendet var fullbordat. Så sådana vänner va de. Och polisjägaren varnade mej att om jag ännu skriver, så hamnar jag inför rätta. Polisjägaren har skrivit på nätet att jag öste allt ansvar på dom, men dom tiggde ju att få bestämma, och så tog dom hela hunden. Försäkringsbolaget betalar inte ens, därför att den inte var så dålig att den måste avlivas. Att jag fick nog betala över 1000 euro för hunden. Men det harmar värst att jag blev lurad så grymt. Hur kan dom hata någon så mycket att dom måste ta livat av djuret, som var oskyldigt. Hunden hade inga fel och den lekte med min gamla hund, och den sov lugnt på natten. Om den skulle hade haft loppor eller maskar så då hade min hund också fått smittan. Att den där polisjägaren är bra på att fantisera och kvick på att vända allt till sitt eget bästa. Tänk att vi har sådana poliser. Man kan inte tro på dom mera och inte djurskyddare heller.  Det undrar jag också att vad gjorde alla fem jägare hos veterinären mitt i natten, om det inte var för att få sin vilja igenom.
Och inte bad dom mej att komma och söka hem hunden. Och varför fick den inte vakna upp ordentligt. Andra hittedjur ger dom åt ny ägare efter femton dygn. Men Wili måste genast avlivas.

Dom skrev i Faceboken att det var ett svårt beslut, men svåra beslut brukar nog ta mera tid, som genast samma natt. Och så påstår hon också att den inte var renrasig, men om man är djurvän så har det ingen betydelse. Jag går inte på någon utställning med mina hundar, dom är mina bästa vänner. Och i så gott skick var Wili att dom fick inte fast den med sina renrasiga hundar, utan måste ta till sömnmedel. Jag hade också kontakt med veterinären i Sibbo, men hon föreslog inte sömnmedel. Utan jag skulle ringa till en liitto. Som sade att man ska sitta ute på gården och grilla. Och lämna mat på grillen. Och gå och dra efter sej en strumpa med tonfisk i. Och så gjorde jag, men utan resultat. Sen om man inte mera vet var den rör sej, så då kommer dom med sina hundar och spårar upp. Att inte kommer någon frivilligt och söka andras hundar, dom har nog sitt eget intresse med i spelet. Dom är som rovdjur, först fångar och sen dödar.

Jag hoppas att den här berättelsen skall vara till lärdom åt andra. Det har varit som en mardröm för mej.
ägaren.

Jos Wilin toimittaminen lopetukseen katsoaan rikokseksi, on se vahingonteko, josta säädetään rikoslaissa seuraavaa:
*) Rikoslain 35 luku 1 § Vahingonteko

Joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
 

 Wilin omistajan haastattelu,
potilaskertomukset ym.