Juttu-makasiini

Otteita karkurikirjasta

V A R A S T E T T U J A

Ceci katosi keskiyön auringossa

Japaninpystykorvanarttu Ceci katosi 7. heinäkuuta 2016 yöllä Inarin Talvituvan kylässä. Katoaminen tapahtui aivan yllättäen 12-vuotiaan koiran jättäydyttyä muusta laumasta jälkeen.

Birit Schenk muistaa keskiyönauringon paistaneen kasvoihinsa, kun hän kulki koiriensa kanssa Simmettijärventietä kohti Simmettijärveä. Välillä hän pysähtyi ottamaan valokuvia. Huomattuaan, ettei 12-vuotias Ceci ollut enää joukon jatkona, Birit vihelteli


Varas nappasi Cecin
keskiyön auringossa

koirapilliin.
- Ceci on aina tullut koirapillin äänen kuullessaan. Se tietää, että silloin saa makupaloja, sanoo Birit.

Koska koiraa ei näkynyt eikä kuulunut, ajatteli Birit sen lähteneen tuttua tietä kotiin, jonne se oli mennyt omin päin pari kertaa aiemminkin. Metsästysviettiä ei japaninpystykorvilla ole, joten hän tiesi, ettei se ainakaan riistan perään ollut lähtenyt. Soratiellä ei näkynyt autoja ja nelostielläkin liikennettä oli aika vähän.

- - - - -


Otteita karkurikirjasta

O U D O T   K A T O A M I S E T

Rocky ei olisi jättänyt vapaaehtoisesti Lunaa

Mari Immosen perheen koirat, huskynarttu Luna ja huskymixuros Rocky karkasivat kodin piha-aidan alta aamuyöllä 1.8.2015 Mäntsälän Ohkolassa. Luna löytyi Arolan kylästä, urosta kaivataan edelleen kotiin.

Luna ei ole ollut koirakaverin katoamisen jälkeen entisellään. Koirien karkaamisyön jälkeen se löytyi neljän kilometrin päästä omakotitalon


Luna ja muu perhe
kaipaa Rockya kotiin.

terassilta Arolan kylästä. Se oli istunut aamuyhdeksästä asti erään talon terassilla. Mari sai tietää Lunan olinpaikan vasta iltapäivällä. Kun hän meni koiraa hakemaan, ja pyysi sitä etsimään Rockya, Luna johdatti hänet seuraavan talon portaille ja pyrki taloon sisälle. Kun talossa ei oltu kotona, se kuljetti Maria lähitalojen pihoille.
- En voinut kauaa etsiä Lunan kanssa, koska se ontui kahta jalkaa ja sen takapääkin oli selvästi kipeä. Se oli saanut autosta iskun selkään tai jotain vastaavaa. Meni viikko ennen kuin selkä tuli kuntoon.


Otteita karkurikirjasta


Bondyn muisto säilyy ikuisesti

B O N D Y N   A R V O I T U S

Kuusikymppinen pariskunta juoksutti etsijöitä

Bondy-collien katoaminen askarrutti uroksen kotiväen ohella monia eläintenystäviä.

Soopelinvärinen 12-vuotias collieuros Bondy oli lähtenyt 25.8.2003 omille teilleen kotipihaltaan Helsingin Länsi -Pakilasta. Katoamisesta oli kulunut jo jonkin aikaa, kun näin uroksen kuvallisen katoamisilmoituksen Helsingin Sanomissa. Leikkasin ilmoituksen talteen ja mietin, että tieto kadonneista lemmikeistä pitäisi saada heti julkisuuteen. Kun Suomen Löytöeläinapu avasi Karkurit.fi -sivuston vuoden 2003 joulukuussa, yksi sen ensimmäisistä katoamisilmoituksista oli Bondyn.

- - - - -

Kun Bondyn näköinen collie oli nähty jouluaaton aattona aamupäivällä kävelytiellä Käpylässä Lahdenväylän Teboilin lähellä, lähdimme Koiraetsijät ry:n puheenjohtajan Christina Kittelän kanssa etsimään sitä. Tapasimme Teboilin parkkipaikalla. Christinalla oli autossaan pikkuruinen silmäteränsä, shelttinarttu Lelu. Koiraetsijät ry perustettiin vuonna 2002 Lelun lähes kahdeksan kuukauden kateissa olon jälkeen. Lelu jäi emäntänsä autoon odottamaan, kun me kolme lähdimme etsimään Bondya.


Lukijalle

Kun Karkurit.fi sivut avattiin joulukuussa 2003, vastaavanlaista sivustoa ei Suomessa vielä ollut. Moni ei edes tiennyt miten paljon koirat ja kissat harrastavat karkailua. Ilmoituksia piti ensi alkuun jopa haalia tuttavapiiristä. Eläinsuojelulain 15 pykälä löytöeläinten talteenotosta sijoitettiin etusivulle. Lääninhallituksista pyysimme löytöeläintarhojen yhteystiedot. Kun emme olleet varmoja nimittäisimmekö löytöeläinten talteenottopaikkoja löytöeläinkodeiksi, taloiksi vai tarhoiksi, aloimme käyttää niistä nimitystä löytöeläintarha. Olemme päättäneet, että muutamme löytöeläintarha -nimityksen löytöeläinkodiksi sitten, kun yksikään löytöeläintarha ei kohtele löytöeläintä kaltoin. Edelleen on paikkoja, joissa etenkin kissoja vihataan ihan oikeasti, eikä niille edes haluta löytyvän uutta kotia. Vastaavasti on löytöeläintarhoja, joita jo nyt voisi kutsua löytöeläinkodeiksi. Ja on tuhansia kissanomistajia, jotka ottavat uuden kissan, kun entinen katoaa. Ja kissan- ja koiranomistajia, jotka eivät koskaan luovu toivosta, kun rakas lemmikki on kadonnut.