Kaneli etsi käskystä kissakaverinsa
Kissa on älykäs, ja sen hajuaisti on yhtä tarkka kuin koiran. Jotkut kissat osaavat jopa etsiä kaverikissansa, jos sikseen tulee.
Asuimme 5,5 vuotta täysin korvessa. Pihalle rakennettiin kissoille katettu tarha, jotta ne eivät olisi käyneet oravien, linnunpoikasten ja vesilintujen kimppuun. Pesintäajan loputtua kissat saivat liikkua vapaasti. Ne pysyttelivät
yleensä pihapiirissä. Kapea ajotie oli noin 100 metrin päässä ja syksyllä ja talvella tieliikenne oli lähes olematon, joten kissoilla oli suhteellisen turvallinen elämä. Tosin yhtenä syyspäivänä kilometrin päässä kierteli maakotka. Silloin kissat pidettiin sisätiloissa.
Kun kissat olivat ulkona vapaana, niillä oli tapana tulla heti kutsusta luo. Kerran ei Viivi-kissaa kuulunut, kun kutsuin sitä. Kaneli tupsahti ulkoportaille ja pyrki sisälle. Sanoin Kanelille murheellisella äänellä, että Viivi on kateissa, hae Viivi.
Jäin seuraamaan ymmärsikö Kaneli pyyntöni ja mitä se tekisi. Se lähti kipittämään takapihalle kurkisti vanhaan saunarakennukseen, jota käytettiin varastona. Rakennuksessa oli oviaukko ilman ovea ja entinen pesuhuone josta pääsi entiseen löylyhuoneeseen. Kaneli nuuski ovella, mutta ei mennyt sisälle.
Kaneli palasi tyhjin toimin ulkoportaille ja halusi päästä sisälle. Tokaisin sille, ettei se pääse sisälle ennen kuin Viivi on löytynyt.
Kaneli kääntyi ympäri ja lähti köpöttelemään ylös loivaa metsäistä rinnettä naapuritontin suuntaan. Aikaa kului ehkä varttitunnin verran kunnes Kaneli köpötteli kotiportaille. Viivi oli Kanelin takana. Kehuin Kanelia ja päästin kissat sisälle murkinoimaan. Samana syksynä Viivi teki taas katoamistempun. Jälleen vain Kaneli saapui, kun kutsuin Viiviä. Valitin Kanelille, että sen pitäisi etsiä Viivi joka on kateissa. Pihalla oli itsetehty metsälampi, jonne johti kaarisilta.Kaneli kääntyi kannoillaan ja lähti kipittämään sillalle. Kaneli pysähtyi noin kahdeksan metriä pitkän sillan puoliväliin, seisoi siinä hetken ja tuli sitten luokseni. Menin saarelle ja samassa näin kuinka vesirotta hyppäsi veteen. Viivi kyykötteli kiven takana kytiksellä. Se oli ollut saalistamassa rottaa, jonka pelotin pois. En ollut edes tiennyt, että lammessa oli vesirottia. Ilmankos Viivi ei tullut, kun sitä huutelin.
Seuraavana syksynä Kaneli löysi meille uutta kotia etsimään tulleen kastroidun ragdollin Tommin, joka häipyi eräänä syysiltana omille teilleen. Tommi oli sisäkissa, mutta se oli karkaamishetkellä kissojen ulkotarhassa. Kun tarhan ovi avattiin, tommi karkasi. Etsimme Tommia Roope-koirani kanssa, mutta etsintä piti pimeyän tultua keskeyttää. Kaneli halusi ulos, kun menimme kotiin. Kello oli 22.30. Päästin Kanelin ulos ja kehotin sitä etsimään Tomm. Kissoja ei näkynyt eikä kuulunut ennen kuin varhain aamulla ovelta kuului Tommin naukuna. Kun avasin oven, Tommi pyrki sisälle Kaneli vanavedessään. Tommi oli ollut meillä vasta pari viikkoa. Viikon kuluttua sille löytyi Keravalta uusi koti, jossa se on ollut jo useita vuosia. Uskollinen Kaneli nukutettiin vuoden 2011 marraskuussa, kun se sairastui. Ikää sillä oli 18 ja 1/2 vuotta. Viivi on syntynyt vuonna 1997. Viivi eli 20-vuotiaaksi.
JK.
Vilkkaasti liikennöidyllä seudulla kaverikissaa ei kannata laittaa etsintäreissulle. Etsimään kehottaminen on mahdollista vain seudulla, joka on etsivälle kissalle tuttu ja turvallinen, jos kissa on tottunut liikkumaan vapaana. Myös se on otettava huomioon, että kateissa oleva kissa on voinut jäädä vangiksi johonkin vajaan, naapurin kellariin, naapurin vintille, tai jopa johonkin omaan ulkorakennukseen, josta sen maukuna ei kuulu ulos. Kissa on voinut myös hypätä uteliaisuuttaan avoinna olleesta autonovesta sisälle, ja joutua salamatkustajana vieraalle seudulle.
Maija Ankkuri
Sniff-kissa pakoili lentokentällä
