Kissa oli eksynyt moottoritielle
Ikävä kyllä Suomen moottoriteiden varsilla voi usein nähdä tielle vahingossa eksyneitä kissoja, jotka eivät ole selvinneet kovasta liikenteestä. Jos liikenne antaa myöten, kannattaa käydä varmistamassa, onko menehtyneeltä näyttävä kissa sittenkin elossa.
Kun Ari Hämäläinen ajeli Kuopiossa moottoritietä syyskesällä 2016, hän huomasi tiellä oranssinvärisen kissan.
-Näytti aivan siltä kuin kissa olisi istunut moottoritien ohituskaistalla, kertoo Hämäläinen, joka halusi pysäyttää autonsa, mutta kyydissä ollut henkilö oli toista mieltä.
Kun Hämäläinen oli vienyt kyydittävänsä perille, hänän lähti ajamaan moottoritietä pitkin takaisin ja näki hän taas saman kissan. Se ei istunut enää ohituskaistalla vaan oli siirtynyt teiden väliselle keskikaistalle. Hämäläinen ei epäröinyt enää hetkeäkään.
- Pysäytin auton tien laitaan, menin kissan luo ja otin sen syliini. Se oli ihan rauhallinen, kun kannoin sitä autoon, hän muistelee.
Hämäläinen laittoi kissan varoen auton etuosaan matkustajan paikalle ja päätti käyttää sen eläinlääkärillä. Koska kello lähenteli 22, eläinlääkäriasemat olivat kiinni. Ari Hämäläinen kysyi äidiltään eläinlääkäripäivystyksen numeron ja soitti Kuopion eläinklinikan vastaanottoon ennen kuin lähti viemään kissaa tutkittavaksi.
Kissa tutkittiin ja lääkittiin
Perillä pieni potilas pääsi heti tutkimuksiin.
- Kissasta ei vuotanut verta. Lääkäri otti siitä röntgenkuvan, josta näkyi, että sen lonkka oli mennyt sijoiltaan. Kissa sai lääkityksen kipuun ja shokkitilaan, Ari Hämäläinen kertoo.
- Koska kissalla ei ollut sirua, eikä maksajasta ollut tietoa, se sai vuorokauden elinaikaa. Minulle sanottiin, että tervettä löytöeläintä säilytetään 15 päivää, mutta sairaan eläimen omistaja pitäisi löytyä. Sanoin, että he tuntevat eläinsuojelulain minua paremmin. Pieni potilas jäi vastaanotolle odottamaan seuraavia toimenpiteitä.
Ari Hämäläinen alkoi kotona selata kissojen katoamisilmoituksia netistä.
- Laitoin kahdelle saman näköisen kissan kadottaneelle tekstiviestin.
Toinen kissansa kadottaneista vastasi Hämäläisen tekstiviestiin ja lupasi mennä katsomaan kissaa eläinlääkäriasemalle.
- Kissa ei ollut hänen. Hän otti siitä valokuvan ja lähetti minulle. Kuvaa käytettiin kissan talteenottoilmoituksissa.
- Koska alkoi vaikuttaa siltä, ettei omistajaa ehkä löytyisi, tutustuin eläinsuojelulain 15 pykälään ja soitin Savon eläinsuojeluyhdistykseen. Kerroin loukkaantuneesta kissasta ja sanoin, että kissa saataisiin kuntoon, jos hoitokuluille löytyisi maksaja.
Kun asiaa jonkin aikaa selviteltiin, kaksi eläinsuojeluyhdistystä, Piskis ry. ja Savon eläinsuojelu ry. lupautuivat maksamaan loukkaantuneen kissan eläinlääkärikulut.
Piskis alkoi etsiä kotia
Kissa siirrettiin yksityiselle eläinlääkäriasemalle, jossa sen lonkka laitettiin paikoilleen. Kun lonkka myöhemmin leikattiin toisellaeläinlääkäriasemalla, potilas pääsi toipilaaksi Piskis ry:n kotihoitajan Inka Kantasen luo. Inka antoi kissalle nimeksi Karri.
Tarkoitus oli periä toipilaan eläinlääkärikustannukset omistajalta, mikäli omistaja olisi löytynyt. Eräs naishenkilö oli epäillyt kissaa
omakseen, mutta hän ei ollut ihan varma, oliko se hänen. Myöhemmin nainen ilmoitti nähneensä kadonneen kissansa näköisen kissan kotinsa lähellä. Valitettavasti monet kissat muistuttavat toinen toistaan. Oikean "henkilöllisyyden" varmistamiseksi pitäisi kissalla olla mikrosiru. Joulukuussa 2016 Inka Kantanen kertoi, että Karrin moottoritieltä pelastanut Ari Hämäläinen oli tuonut kissalle joululahjan. Karri oli toipunut kiitettävästi.
- Sen ruokahalu on hyvä, se leikkii pipertää ja tulee hyvin toimeen toisten kissojen kanssa, kertoi Inka.
- Jonkin verran Karri ontuu leikattua takajalkaansa, ja tulee ehkä aina ontumaan, mutta pienestä ontumisesta huolimatta joku saa Karrista ihanan kissan.
Karrin pelastus oli, ettei Ari Hämäläinen tyytynyt yksinomaan viemään sitä eläinlääkäriin ja laittamaan sen jälkeen kädet kyynärpäitä myöten ristiin. Hän välitti niin paljon, että alkoi selvittää mitä mahdollisuuksia loukkaantuneella kissalla oli saada elää. Karrin onneksi hän tavoitti kaksi eläinsuojeluyhdistystä, joissa välitettiin pienestä poikakissasta.
Karri sai tammikuussa 2017 uuden kodin Pohjois-Karjalasta läheltä Joensuuta.
Teksti; Maija Ankkuri
Kuva: Ari Hämäläinen
