Koirasusi Troya pelasti emäntänsä hengen

Vuoden 2014 huhtikuun 24. päivänä Pornaisissa syttyi aamuvarhain palamaan 50-luvun rintamamiestalo. Rakennuksessa oli syttymishetkellä kolme ihmistä, kaksi kissaa ja kaksi koiraa sekä koirasusi Troya, joka pelasti emäntänsä palamiskuolemalta. 

Anni Forss oli saapunut neljävuotiaan koirasusiuroksensa Troyan kanssa kotiin keskiviikkoyönä kello 23:30.
- Menimme suoraan yläkertaan, kertoo Anni.
Annin isovanhemmat nukkuivat alakerrassa, jossa oli heidän lisäkseen kaksi uroskoiraa, alaskanhusky Jymy ja perhoskoira-

chihuahua Pikkanen sekä kaksi kissaa.
- Heräsin torstai-aamuna siihen, kun Troija töni minua ja hääräsi sänkyni ääressä. Tokaisin sille, ettei tässä mitään hätää ole. Odota viisi minuuttia. Olisin halunnut nukkua vielä hetken, mutta sitten huomasin, että lattianraosta tuli savua ja lähdin alakertaan.
- En nähnyt alakerrassa sankan savun takia mitään. Menin takaisin yläkertaan hakemaan Troyaa. Otin kiinni sen pannasta, ja kiskoin. Se oli nelitassuluisua, kun yritin saada 74 sentin korkuista, 45 kiloista koiraa vasten sen tahtoa mukaani.
- Kun kuulin mummon huutavan nimeäni, minun oli pakko päästää irti Troyasta, joka oli sahapukkiasennossa. Menin alakertaan ja juoksin mummon huoneeseen. Siellä oli paksu savu. En nähnyt mummoa.
-Minulla oli puhelin kädessä. Heitin sen hädissäni pois. Jos olisin viipynyt talossa vielä kaksi sekuntia, en olisi ehtinyt ulos. Kun pääsin viimeiseen huoneeseen, jossa oli kaksi koiraa, ne eivät antaneet kiinni. Rikoin jollain tietokoneen osalla ikkunan. Maahan oli kaksi metriä, hyppäsin alas ja juoksin.
- Katsoin 10 metrin päästä taloa ja näin että kaikista ikkunoista tuli lieskat ulos. Kun pääsin pyörätielle, näin kuinka koko talo lehahti palamaan.

Paikalle tuli useita palokuntia pillit soiden sekä Medi-Heli ja kaksi ambulanssia.  Kun Anni kiersi pellon poikki kotipihalle, siellä oli pahoin itsensä polttanut vaari. Mummoa ei näkynyt missään.
- Huusin vaarille, että puhelin jäi sisälle, en voi soittaa edes äidille. Vaari vastasi, että puhelin oli hänellä. Hän oli ottanut heittäessäni siitä kopin.

Koulun palokoulutuksesta hyötyä

Annin mummo oli yrittänyt selviytyä pois tulen keskeltä. Hän ei päässyt ulkoeteistä pitemmälle.
- Mummo oli kuollut sydänkohtaukseen, eikä ainakaan joutunut kärsimään, Anni sanoo.
- Mummo oli hyvin kiltti ihminen. Hän tuli kaikkien kanssa toimeen. -Vaaria hoidettiin 40 prosentin palovammoista. Hän eli tulipalon jälkeen vain kaksi kuukautta, eikä päässyt koskaan pois sairaalasta.

Anni ei saanut tulipalossa kovin isoja vammoja.
- Käsivarret, olkapäät ja korvanlehdet paloivat. Kiinni sidotut hiukset säästyivät kärähtämiseltä, mutta ne ottivat kuumuudesta itseensä, eikä noenhaju lähtenyt niistä helpolla pois.
- Meillä oli Pornaisten koulun ala-asteella palokoulutuspäivä. Oppimastani oli minulle hyötyä. Meille opetettiin muun muassa: ”Älä vedä syvään henkeä, älä pysähdy, pyri itse ulos.”
-Toivottavasti palokoulutusta ei lopeteta säästöjen takia.

Troyan valppaus pelasti Annin

Jälkikäteen selvisi, että tulipalo oli alkanut ulkoverannalta. Koska verannalla ei ollut palohälytintä, tuli oli päässyt etenemään salakavalasti eteiseen ja sieltä sisätiloihin. Taloa vastapäätä olevan koulun siivooja ja paikalle osunut autoilija olivat tehneet palohälytyksen. Ellei Troya olisi herättänyt Annia kesken unen, Anni olisi jäänyt tulen vangiksi.

Troyan ruumista ei löytynyt talon raunioista. Anni oletti uroksen muuttaneen mielensä hänen lähdettyään ja paenneen alakertaan ja eteisen kautta ulos.
- Koska eteinen oli täysissä liekeissä, arvelin Troyan ruumiin löytyvän pahoin palaneena metsästä. Ilmoitin lähialueen metsästäjille, että minuun otettaisiin yhteyttä, jos he näkisivät sen metsässä.

Sankarikoira Troya oli sittenkin jäänyt yläkertaan ja palanut talon mukana.
Troyan jäännökset löytyivät vasta vuoden 2016 keväällä, kun pahoin palaneita raunioita pengottiin kaivinkoneella.

Troya seurasi päivittäin Annia hänen työpaikalleen hevostallille.
- Yhdessä vaiheessa juostiin seitsemän kilometrin matka töihin. Yritettiin saada aina jostain paluukyyti.
-Troyan susiprosentti oli 23. Se oli hyväkuntoinen ja sillä oli paljon lihasmassaa.
- Troya oli kaikkien kaveri. Siitä pitivät lapsetkin.
Alakerrassa Annin isovanhempien kanssa olleet kissa- ja koirakaverukset kokivat saman, surullisen kohtalon kuin Troya.

Anni muistelee koiria, joiden luonteenpiirteet poikkesivat täysin toisistaan:
- Jymy oli aktiivinen koira, joka vaati äärettömästi huomiota. Se oli kolmevuotias, kun hain sen Lappeenrannan Prisman parkkipaikalta. Se veti minua kuin märkää rukkasta ennen kuin saimme laitettua sen kuljetuskonttiin.
- Jymy ja Pikkukoira karkasivat kerran yhdessä, ja tulivat yhdessä myös takaisin. Ihmettelin, miten ne tulivat kokoerosta huolimatta niin hyvin keskenään toimeen. Pieni koira oli maailmanvaltias, pieni, suuri koira. Pikkukoira oli meillä seitsemänviikkoisesta. Se oli neljävuotias, kun Jymy tuli meille. Ne olivat vaarille kaikki kaikessa. Vaari oli niiden kanssa hyvin vahva ja osaava.

Kuva: Laura Tamminen

Rocky ei olisi jättänyt vapaaehtoisesti Lunaa