Turren katoamisesta muheva riita ONKO ELÄINSUOJELULAKIA RIKOTTU TÖRKEÄSTI?

Julkaistu Hymyssä v. 2000 kesällä
______________________________________________

Nelivuotias Turre-koira, Eila ja Pentti Salon, heidän viiden lapsensa ja lukuisten lastenlapsiensa
ikioma karvaturri oleskeli usein Salon omakotitalon pihamaalla. Siellä se tapasi pysytellä tiukasti, vaikka
ohi olisi kulkenut kuka tahansa. Mitä nyt vähän oli kylkeään kääntänyt ja ilmaa nuuskaissut.


TURRE RAKASTUI PALAVASTI
Keväällä lempi teki kuitenkin temppujaan ja koitui Turren kohtaloksi– toivottavasti ei kuitenkaan lopulliseksi. Koira oli oleillut tapansa
mukaan pihamaalla, mutta aamupäivän aikana Turre oli häipynyt
vaivihkaa vakiopaikaltaan pihakeinun vierestä.

Saloilla ei ollut aavistustakaan siitä, että heidän koiransa oli seuraillut äitienpäivänä Nanaa, kultaistanoutajaa, jota Salon talon vieressä olevan harjun takana asuva Irma Rantala oli ollut taluttamassa. Nartulla oli juoksut ja se olisi halunnut tutustua urokseen lähemmin, mutta Irma
Rantala vei Nanan sisälle.
   Seuravana keskiviikkona, 17 toukokuuta Irma Rantala tuli kotiin ja löysi keittiöstään samaisen uroskoiran.
- Se oli tapsutellut sisään samalla ovenavauksella tyttärentyttäreni Elinan kanssa. Hätäännyin kovasti ja ajattelin, että voi ei, tuo ressu ei ole osannut mennä kotiinsa, vuodattaa Irma Rantala.
- Se koira oli niin ihana, että Elina rakastui siihen täysin ja tuumasi, että ellei omistajaa löydetä, hän haluaa pitää sen.

Koira oli ollut Rintalalla melkein kolme tuntia, kun Matti Rintala tuli paikalle ja kehotti päästämään sen heti ovesta ulos sanoen, että kyllä se kotiin löytää.
- En uskonut häntä vaan soitin Anja Virtaselle, joka pitää Karkkilassa löytöeläintarhaa (*.
- Virtanen kehotti ilmoittamaan koirasta poliisille ja vaati, että se on sen jälkeen toimitettava heti tarhaan. Kukaan ei ollut kysellyt koiraa poliisiasemalta, joten Elina ja pappa veivät se Virtasen tarhaan.

Salojen vävypoika Lasse Rinne etsi Turrea eri puolilta Karkkilaa ja soitti perjantaina löytöeläintarhaan. Tällöin Virtanen totesi, ettei kuvatun laista koiraa tarhassa ole. ”Vapun jälkeen oli tarhassa joku löytökoira, joka hänen muistaakseen haettiin maanantaina pois, eikä den koommin ole tullut mistään ilmoitusta koirista”.
   Parin päivän päästä Rinne soitti uudelleen Virtaselle kuullakseen tämän sanovan, että nuoriso on varmaankin ajanut koiran yli ja se on heitetty metsään. Samanlaisen teorian oli myöhemmin kuullut myös yksi Salon tyttäristä.

KUKA VEI TURREN?
Salot laittoivat paikallislehteen katoamisilmoituksen. Rinteet näkivät sen ja ottivat yhteyttä. He kertoivat koiran olevan Anja Virtasen tarhassa. Pentti Salo lähti välittömästi tyttärensä ja Irma Rantalan kera hakemaan koiraa koiriin. Turrea ei tarhasta kuitenkaan löytynyt ja Anja Virtanen väitti, ettei koira ole koskaan tarhassa ollutkaan. Kun Pentti Salo sitten oikein tiukkasi, ja näytti koiran kuvaa, myönsi tarhanomistaja pitkin hampain, että saattoi täällä joku koira ollakin, mutta ei keskiviikkona vaan jo tiistaina. Hän myös sanoi, ettei koiralla ollut rinnassa niin paljon valkoista kuin kuvan koiralla.
- Minä väitin lujasti, että aivan varmasti meidän pappa ja Elina toivat keskiviikkona 17. toukokuuta klo 15 tähän tarhaan tuon valokuvan koiran, kertoo Irma Rintala.
- Silloin Virtanen myönsi, että saman näköinen koira oli tuotu sinne, mutta omistajat hakivat sen torstaiaamuna.

Pentti Salo ihmetteli, että miten omistajat ovat sen koiran hakea, kun omistaja on tässä!?
”Minä en tiedä. En katsele, kuka koiran hakee, enkä ole velvollinen pitämään kirjaa”, tokaisi Virtanen.
  Astmaattinen Pentti Salo oli tukehtua: Koira annettu jonnekin huitsin nevadaan!

Irma Rantala tuntee syyllisyyttä siitä, ettei hän pitänyt koiraa niin kauan, että omistajat olisivat löytyneet. Hän on käynyt jopa pyytämässä Saloilta anteeksi sitä, että laittoi ukin ja Elinan viemään Turren Anja Virtaselle.

POLIISI TUTKII ASIAA
Saloilla on vahva syy epäillä, ettei Virtanen kerro koko totuutta ja he ovatkin tehneet tapauksesta tutkimuspyynnön poliisille.   
   Soitin itsekin Anja Virtasella ja kysyin, kuka Turren on tarhasta hakenut. Virtanen totesi sanasta sanaan näin: ”Siis Turrestahan minä en tiedä, enkä tiedä onko hän koirien taivaassa vai missä, siis tää Turrehan ei ollut täällä. Tää mikä oli nyt suurin piirtein samoihin aikoihin, mitä ne syyttää, että oli heidän koiransa, niin se Turre ei koskaan ollut täällä. Tää henkilö, joka nyt sanoo, että hän on Turren tuonut tänne niin hän kyllä tunnistaa sen väärin ja on aika mahdotonta näitä sekarotuisia edes tunnistaa, vaikka vuosikymmenet toimii niitten parissa niin ne on niin samantyyppisiä että…

Eli se oli siis joku muu koira, jonka omistajat hakivat?
”Kyllä. He ovat omansa hakeneet..”

Näin Siis Anja Virtanen, vaikka todistajat puhuvat ihan muuta.
_____________________________________________________________________________________________________
LÖYTÖELÄIMET KIRJATTAVA YLÖS
Etelä-Suomen läänineläinlääkäri Tapani Parviainen painottaa, että löytöeläimen saa ensimmäisen 15 päivän aikana luovuttaa vain omistajalle.
- Turren tapauksessa on rikottu ainakin kahta eri pykälää. Tokihan tarhalla täytyy olla selvyys siitä mihin eläimiä on luovutettu koska eläinsuojelulain 15. pykälä selvästi sanoo, että kunnan on säilytettävä eläimiä vähintään 15 päivää. Lisäksi eläintä luovutettaessa on varmistettava mikä on noutajan oikeus eläimeen.

Karkkilan kaupungininsinööri Mauri Toivola, jonka alaisuudessa Anja Virtanen toimii, totesi, ettei hänelle oli osoitettu sitä, että nimenomaan kyseessä oleva Turre-koira olisi ollut Virtasen tarhassa.
  Toivola kertoi käyneensä Turren tapauksen jälkeen tarkastamassa Virtasen kirjanpidon. Siitä kuka löytöeläimiä on tarhaan toimittanut ja kuka hakenut, ei ole mitään merkintöjä. Eläinten määrästä kaupunki on saanut vuosittaisen raportin ja Toivolan mukaan myös päivämäärät oli merkitty ylös. Nykyisin Virtasen on raportoitava kaikista löytökoirista kaupungille, eikä niitä saa luovuttaa pois ilman kuittausta.
____________________________________________________________________________________________________

 
*) Virtanen ei saanut koskaan syytettä Turren kadottamisesta vaan hän jatkoi löytöeläintarhatoimintaa vanhuuteen saakka. Karkkilan löytöeläintarhasta vastaa nykyisin Läntisen Uudenmaan eläinsuojeluyhdistys. 

Maija Ankkuri

Turren tapauksesta lisätietoa vuoden 2017 Karkurikirjassa