Väärä tautimääritys oli koitua pennun kohtaloksi
Taudinmääritysestä kannattaa pyytää myös toisen eläinlääkärin kanta. Tässä tapauksessa pennunomistaja odotti verikoetuloksia, joista hän huomasi saaneensa väärän tadinmäärityksen.
Alle vuoden ikäisen koiranpennun iho-oireili. Lääkäri totesi raapenäytteessä paljon sikaripunkkeja. Lisäksi pennun
imusolmukkeet olivat suurentuneet.
Eläinlääkäri määräsi veritutkimuksina ns. rescuepaketin. Seuraavalla viikolla eläinlääkäri soitti, että koiralla on bruselloosi,
joka on parantumaton tarttuva tauti.
Eläinlääkäri ei vaatinut koiranpennun lopettamista, mutta pennun omistaja soitti vakuutusyhtiön Firstvet-palveluun ja siellä luettiin
sellaiset madonluvut, että omistaja alkoi itsekin kallistua lopetusratkaisuun.
Vasta seuraavana aamuna omistaja sai pyytämänsä laboratoriotulokset ja niistä kävi ilmi, että koiralla olikin babesia, ei brucella. Eläinlääkäri oli kovin pahoillaan ja sanoi, että tautien lyhenteet ovat laboratoriokielessä melkein samanlaiset.
Laborakokeen tuloksen omistaja sai 17.1.2024 sähköpostitse ja soitti eläinlääkärille huomattuaan, että tämä oli lukenut taudin nimen väärin.
Pentu on elossa ja viedään hoidettavaksi. Omistaja tähdentää, että kannattaa aina aina pyytää toisen eläinlääkärin mielipide silloin, kun kyse on kuolemantuomiosta.
Tiistaina 16.1. omistaja oli murheellisin mielin pennun sairaudesta.
Keskiviikkona hän oli helpottunut koska pentu saa elää!
- Maija Ankkuri
JK
Juttu on kirjoitettu pennun omistaja pyynnöstä. Liian hätäisesti verikoetuloksen tulkinnut eläinlääkäri on kiireinen mieslääkäri jolla on oma yksityispraktiikka.
