LEMMIKKIKANI KADOKSISSA
llmoita katoaminen löytöeläintarhaan!
1. Tutki rauhallisesti pihasi ympäristö, pensaat, lautakasat, vajat,
kaikki missä saattaa olla hyviä piilopaikkoja. Voit huhuilla kaniasi
rauhallisella ja innostavalla äänensävyllä, älä koskaan ryhdy huutamaan
kaniasi. Yksikään kadonnut lemmikki ei tule luokse jos sitä kutsutaan
negatiiviseen ja uhkaavaan sävyyn. Liiku itse varovasti, sillä oudossa
ympäristössä vapaana oleva kani on erittäin varuillaan ja pinkoaa pakoon
jos pelästyy. Avaa ulkohäkin ovet niin että kani pääsee omaan
reviiriinsä mikäli palaa katoamispaikalle esimerkiksi illan tullen kun
muu ympäristö rauhoittuu ja hiljenee. Tutki maastoa myös illalla ja
yöllä, sillä kadonnut kani uskaltautuu usein vasta hämärän tullen
liikkumaan ja tutkimaan ympäristöä.
2. Paras keino on koittaa hankkia paikalle "houkutinkani". Jos
perheessä on muita kaneja, laita ne omaan häkkiinsä katoamispaikalle tai
tontin rajoille häkkiin. Kani tulee yleensä toisen kani luokse melko
nopeasti. Vastakkaista sukupuolta oleva vetää puoleensa parhaiten.
Sijoita pihan laidoille kanille tuttua tuoksua esim. häkistä heiniä,
papanoita ym. Tällöin saadaan rajattua kanille omalta tuoksuva reviiri,
josta se ei niin helposti enää lähde pois. Älä jätä houkutuskaneja
vartioimattomina vieraalle alueelle.
3. Levitä katoamisilmoituksia alueen asukkaiden postilaatikoihin,
ilmoitustauluille, kauppoihin, bussipysäkeille ym. Ilmoita katoamisesta
alueesi löytöeläintarhaan. Pyydä alueen asukkaita tarkastamaan pihan
pensaat, vajat ym.
4. Mikäli epäilet, että kanisi on takertunut hihnasta johonkin, voit
kysyä etsijäkoiraa avuksi etsintöihin.
5. Paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä, kunnan terveysviranomaiselta tai löytöeläintarhalta voi
kysyä lainaksi loukkuja, joita kannattaa sijoittaa katoamis- tai
havaintopaikkoihin. Loukkuun laitetaan kanille tutulta tuoksuvaa, esim,
omia heiniä, papanoita ym. Muista loukun oikeanlainen käyttö ja
tarkistus!!
Kun kani löytyy
Pyri pitämään kanillasi räikeän värisiä valjaita ja hihnaa. Kaneja katoaa usein myös ulkoiluttaessa niitä valjaissa. Pelästyminen ja äkkinäinen riuhtaisu saa usein taluttajan hihnan irtoamaan kädestä ennen kuin sitä edes huomaa. Hihnan tulisi aina olla kierrettynä ranteen ympäri, vaikka kani olisi kuinka tottunut ulkoilija tahansa. Koskaan ei tiedä mitä kani pelästyy. Syy saattaa olla niinkin pieni kuin yhtäkkinen linnun rääkäisy tai auton torvi. Näissä tapauksissa hankalaa on se että kani pääsee irti sekä valjaat että hihna perässään. Tällöin on suuri
riski että kani jää kiinni narusta esim. oksiin. Pahin virhe mitä omistaja tekee on se että lähtee kanin perään juoksemaan ja koittaa saada sitä kiinni. Rauhallinen matala lähestyminen on varmin keino.
Lemmikkikani katoaa useimmiten kaivautumalla ulkohäkin pohjan läpi, myöskään huonokuntoinen pohjaverkko ei pidättele innokasta kaivajaa. Kani saattaa pienessäkin ajassa kaivaa todella ison tunnelin. Kanin ulkohäkissä tulisi aina olla kunnollinen verkotus, myös siltä varalta että ulkopuolinen uhka yrittää kaivautua kanin häkkiin (kettu, supi, minkki..)
Hannele Mäkinen, Pori